Winestudio - viinijuttuja

Viinivinkkejä, tastingejä, ravintolajuttuja, viinireissuja

VIINIT VIHDOIN RUOKAKAUPPOIHIN ! (?)

Nyt ollaan jännän ja suuren muutoksen äärellä, jos viimein saisimme viinit ruokakauppoihin. Jotain lausuntokierroksia edessä, jonka jälkeen kaupoille olisi sallittu 8% alkoholia sisältävien tuotteiden myyminen. Seuraavassa vaiheessa ylärajan on tarkoitus olla 15%, jolloin jo suurin osa viineistä pääsisi kauppojen valikoimiin. Näin suuria muutoksia Suomessa on tapahtunut 1932 kieltolain kumouduttua ja 1969, kun keskioluet saatiin kauppoihin.

Ilmassa oli kyllä jonkin sortin juhlan tuntua, kun eilen stadikalla maistettiin Anoran suunnitelmia ruokakauppojen viineiksi ensimmäiseen 8% vaiheeseen. Nyt oli viineissä jo jujua, varsinkin kuivemman tyylin prototyypeissä, joita viritellään Rajamäellä. Sokeria näissä viineissä oli maltillisesti - saksalaisessa rieslingissä 14 g/l ja aussi-chardonnayssa 10g/l. Punaviinien hieman korkeampaa makeusastetta on saatu tammella kivasti meikattua ja vanhassa tutussa Magyar Fehér Borissa eroa tuskin huomaa.

Syyskuussa aloitetussa projektissa olevien viinien matalampi alkoholipitoisuus on saavutettu aikaisemmalla rypäleiden poiminnalla, käymisen keskeyttämisellä tai alkoholin osittaisella mekaanisella poistamisella valmiista viinistä. Rajamäen kuohuviineissä sokeri jää 10-20 gramman välille litrassa ja suuremman valikoiman kuohareissa makeusaste vaihtelee huomattavasti puolimakeasta makeaan, 30-75g/litra . 

Anoralla on tiskissä nelisenkymmentä uutta tuotetta, joten vaihtoehtoja löytyy. Kyllä tästä hyvä suuntaus tulee varsinkin, jos päädytään kivuttomasti 15% rajaan, jolloin viinit pääsisivät hyllyihin ihan sellaisenaan, ilman tarpeetonta manipulointia.

Mielenkiintoista seurata, kuinka muut maahantuojat ja kaupparyhmät lähtevät tässä toimimaan. Kun viinin hankkimisesta tehdään helppoa ruokaostosten yhteydessä ja hinta on edullisempi, alkaa olla monopolin asema viimeistään epävarma.

Nyt vain vauhtia rattaisiin ja pientä askelta lähemmäs muuta Eurooppaa.  27.2.2024 


Suomalaista sojua ja blinejä

Mikä ihmeen soju? Soju on vanha aasialainen juoma, joka on alun perin valmistettu riisistä ja vehnästä käyttämällä ja tislaamalla. Sojua on valmistettu on 1600-luvulta saakka Koreassa. Se on yksi maailman juoduimmista alkoholeista, jonka alkuperästä ovat kiistelleet Japani ja Korea. Nyt juomaan on tarttunut myös suomalaisen Authors´´  Distilleryn porukka.

Suomalaisen sojun raaka-aine on sokeriruoko ja lopputuloksena on puhdas, raikas ja tyylikäs vaihtoehto ruokaryypyksi tai vaikkapa mojiton raaka-aineeksi. Yleensä soju on alkoholipitoisuudeltaan hieman alle 30%, suomalaisessa versiossa prosentteja on 21. Kaloreita juomassa on myös suht niukasti, 120/100 ml. Kotimaisen sojun kanssa siis selviää snapseistakin rapujuhlissa tai vappulounaalla reippaana ja siitä saa mainion, kevyemmän raaka-aineen kesäisille drinkeille. Soju löytyy Alkon tilausvalikoimasta hintaan 17 euroa 0,5 l.

Authors´  Distillery valmistaa myös maailmalla palkittuja muita tislattuja juomia, kuten giniä ja rommia. Lisää tislaamosta https://www.authorsdistillery.fi/</p>

SISILIAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN VIINEJÄ JA NERO D´ AVOLAA

Vuoden loppupuolen viinimatkalla tutustuimme Menfin ja Sambucan alueisiin Palermon ja Agrigenton välimaastossa. Viinitilavierailuiden lisäksi pääsin maistamaan Sciaccan seminaarin yhteydessä muita Sisilian tyylikkäitä viinejä. Täytyy sanoa, että vuosikaudet Sisiliassa säännöllisesti rampattuani, viinien laatu on noussut kohisten. Punaviinit ovat elegantimpia, ylikypsä hillomaisuus ja karheus ovat historiaa ja valkoviinien raikkaus sekä puhdas hedelmäisyys nostavat päätään kaikkien lajikkeiden viineissä.

Helmikuun alussa maistettiin viinit myös Winestudion viiniklubissa. Tarjolla oli viinejä luomutila Di Giovannalta, Planetan Menfin tarhoilta, Mandrarossalta sekä Feudo di Aranciolta. Di Giovanna menee omalla tyylillään aivan ehdottomaan kärkeen ja muidenkin tuottajien valikoimasta poimittiin tastingiin parhaat palat.

Agrigenton ja Trapanin alueet ovat Sisilian suurimpia viininviljelysalueita, Trapani kattaa 57% ja Agrigento 17% viljelyksistä. Nero d´ Avola, johon tällä kertaa päähuomio kiinnittyi, on Sisilian viljellyin punainen lajike ja Grillo suosituin valkoinen.

Nero d´ Avolaa viljellään yli 15.000 hehtaarilla ja sen suosion salaisuus on hyvä kuumuuden ja kuivuuden kestävyys. Se on tosin herkkä homeelle, eikä siksi viihdy kosteassa ja nämä kaksi ovatkin olleet iso ongelma viime vuoden kasvukaudella. 2023 keväällä satoi ja oli viileää, jolloin hometaudit vaivasivat köynnöksiä, kesällä oli kuumaa, johon taas auttoivat keväällä kertyneet vesivarannot. Sadonkorjuu oli Sisilian pisin, sillä ensimmäiset rypäleet kerättiin jo heinäkuun lopussa. Haastavan vuoden jälkeen sato jäi 40% normaalista, mutta tarhoilla tehdyn kovan työn jälkeen saatiin lopputulokseksi ihan kelpoa tavaraa. Rypäleet jäivät melko pieniksi ja niissä oli todella hyvä konsentraatio.

Nero d´ Avola on tullut Sisiliaan alun perin kreikkalaisten mukana ja lajike tunnettiin aikoinaan nimellä Calabrese, termistä Calavrisi tai Calaulisi. Calea tarkoitti vanhassa Sisilian kielessä rypälettä ja Aulisi on Avola pikkukyläläinen, eli näin sai nimensä Avolan musta rypäle, Nero d´ Avola. 1868 on raportoitu lajikkeen viljelystä Agrigenton, Catanian ja Syrakusan alueella. Nero d´ Avola viihtyy hyvin kalkkipitoisessa savimaassa keskikorkeilla rinteillä, joilla ilma kiertää hyvin ja on siksi mainiosti kotonaan näillä alueilla.

Kypsissä rypäleissä on runsaasti sokeria ja alkoholipitoisuus nousee helposti melko korkeaksi. Tätä kyllä tasoittaa kohtuullisen hyvä hapokkuus, joka antaa ryhtiä viineille. Nero d´Avola on keskitanniininen ja antosyaniininen. Aromeista löytyy orvokkia, punaista hedelmää, kirsikkaa, metsämarjaa, makeita mausteita ja lakritsia.

Di Giovannan viinitalo on yksi Sisilian vanhimpia ja niittänyt mainetta sekä hurjia pisteitä kansainvälisiltä markkinoilta. Perheen isoisoisä Christoforo aloitti viinien viennin kansainvälisiin kilpailuihin. Vuonna 1968 projektia jatkoivat Aurelio ja Barbara Di Giovanna ja tänä päivänä taloa johtavat veljekset Gunther ja Klaus.

Di Giovanna tekee luomuviinejä viidellä alueella ja viidellä erilaisella maaperällä Contessa Entellinan rinnetarhoilta Sambucan vuoristoisille tarhoille. Tarhat ovat korkealla, 480-850 metrissä ja Helioksen Grillo tuleekin Sisilian korkeimmalta Grillo-tarhalta, 830 metristä. Luomutilana on toimittu jo 25 vuotta ja vuosituotanto on 250.000 pulloa. Hehtaareja viiniköynnöksille Di Giovannalla on 65 ja oliiviöljyä tehdään 13 hehtaarin edestä. Tuotannosta 85% menee vientiin.

Vuodesta 2000 tarhoilla on siirrytty enemmän kansainvälisistä alkuperäislajikkeisiin ja nyt päähuomion saavat Grillo, Catarratto Lucido, Moscato, Nero d´Avola ja Nerello Mascalese. Di Giovanna lanseerasi Natural Wines-sarjan 2018 ja tekee myös oranssiviiniä.

Alessio Planeta palkittiin viime vuonna Winemaker of the Year 2023 palkinnolla ja samalla tämä viinimaailman arvostettu nimitys palasi Italiaan 16 vuoden tauon jälkeen. Alessio siirtyi Planetan johtoon 1990-luvulla ja tekniseksi johtajaksi 1998. Planeta toi markkinoille meidänkin tastingissä nyt helmikuussa maistetun upean Chardonnayn vuonna 1995. Viini löytyy myös Alkosta neljänkympin hintaan.

Planetan tuotanto on 2,4 miljoonaa pulloa ja talo toimii kestävän kehityksen linjoilla. Viinitalo osallistuu myös SOSTAIN-projektiin, jossa valtion sponsoroimana ohjataan viljelijöitä luomutuotantoon. Hehtaareja on kaikkiaan 394 ja toiminta on viidellä eri alueella - Menfi, Sambuca, Vittoria Noto, Etna sekä Capo Milazzo. Planeta on Sisilian tunnetuimpia viinitaloja ja nyt muuttamassa siis kaiken viinituotantonsa luomuksi.

FEUDO ARANCIO 

Tämä Gruppo Mezzacoronaan kuuluva jättitalo käsittää 700 hehtaaria Sambucassa ja Acatessa. Vierailimme Sambucassa, jossa tarhoja on 200 hehtaaria, lähinnä Nero d´Avolaa ja Grilloa. Kuten monet muutkin talot, Feudo Arancio viljelee myös kansainvälisiä lajikkeita, sillä aikoinaan niillä haluttiin tehdä Sisiliaa maailmalla tunnetuksi ja saada näkyvyyttä markkinoilla. Nyt Cabernet saa mennä ja tilalle istutetaan Nero d´ Avolaa. Alkuperäislajikkeet toki myös pärjäävät tässä kuumassa ja kuivassa ilmastossa kansainvälisiä lajikkeita paremmin.

Feudo Arancio on toiminut seitsemän vuotta luomutilana, sillä se on helppoa Sisiliassa, kun aurinkoisia päiviä on yleensä 280 vuodessa. Vaikka olisi sateita, on myös kuumaa ja tuulista. Tila on pitkälti mekanisoitu, sadonkorjuun aikana poimijoita on 60 ja koneet hoitavat poiminnan suurimmalta osin (90%) öisin.

MANDRAROSSA 

Mandrarossan 1999 perustetulla viinitilalla vierailimme Menfissä. Perustamisesta saakka Mandrarossalla on tutkittu huolella parhaita maaperiä kullekin lajikkeelle yhdessä Palermon yliopiston huippututkijoiden kanssa. Tarhat sijaitsevat 440 korkeudessa on niitä on 500 hehtaarin verran.

Lajikkeissa piisaa, sillä valikoimasta löytyvät mm. Grecanico ja Nero d´ Avola, jotka hallitsevat ja lisäksi Cabernet Sauvignon, Syrah, Merlot, Chardonnay, Fiano, Viognier, Petit Verdot, Alicante Bouschet, Chenin Blanc ja Sauvignon Blanc. Tarhoja löytyy myös Etnalta. 

Mikäli matka sattuu Palermon suuntaan, lämpimästi suosittelen kurvaamaan etelään Sambucan ja Menfin kautta Agrigentoon. Viinit ovat huippuluokkaa ja kaikilla näillä tiloilla pääsee vierailemaan.

Vuoden punaviini tulee 

Bordeaux´sta!

Nyt kannattaa olla valppaana🍷! 

Viinilehden Vuoden punaviini Ch. Lamarsalle 2019 on julkaistu ja kauppa käy, kuin siimaa. Täydellinen ostos joulukauden erilaisiin käänteisiin - lahjaksi, joulupöytään ja tuliaiseksi, 29,53€.Viinilehden raadin luonnehdinta: "Tyylikkäästi kehittynyt, monivivahteinen ja erittäin luonteikas tuoksu, jossa on tummaa kirsikkaa, mustaherukkaa, runsasta paahteisuutta, lyijykynän sävyä, eläimellisyyttä ja orastavaa tallintaustaa.Täyteläisestä mausta löytyy tuoksun aromien lisäksi luumun sävyä ja maaperän muhevia vivahteita." Komppaan ja todella lämmin suositus tälle Saint-Émilionin Cabernet Sauvignon- Cabernet Franc-Merlot blendille. Monikäyttöinen luomu- ja bioviini myös vaikka kinkun kylkeen. Kiitos ja onnea Muru Wines! Viini maistettiin talon ykkösviinin, Ch. Maison Blanche 2000 ja viiriäisen kumppanina. Myös tämä viini, vuosikertaa 2007 löytyy Alkosta, 59,55€. Nyt hopihopi ostoksille!

Eteläespa 14 on tänään osoite, johon kannattaa suunnata sadetta pakoon.

Minne samppanja- ja viinibaari avaa ovensa kello 18 ja tässä on kyllä kauan kaivattu baarikonsepti kaupungin ytimessä. Tyylikkäästä ja valoisasta sisustuksesta vastaavat Anu Shaw ja Jasmine Kanerva Shaw Partnersilta. Ravintolatilan taulut ovat myynnissä, eli siltä osin vaihtuvaa sisustusta on tiedossa. Taiteen baariin loihtii Makasiini Contemporary ja nyt on esillä Harri Puron maalauksia.

Viinivalintojen takaa löytyvät Suomen huiput, Essi Avellan ja Toni Aikasalo, joten pelkkää hyvää voi odottaa. Parinsadan viinin listalta löytyy viitisenkymmentä samppanjaa ja laseittain saatava valikoima on loistava. Laseittain tarjottavat viinit vaihtuvat kahden viikon välein, samppanjoita on auki kolme, eri tyyli- ja hintaluokista. Valkoviinejä on myös kolme, yksi rosee, kuohuviini ja kolme punaviiniä. Näiden lisäksi löytyy Coravin-lista, josta saa valita laseittain arvokkaampia viinejä, myös kuohuviinejä ja luksussamppanjoita. Essi ja Toni ovat pitkän tuttavuutensa ansiosta huippupari tähän hommaan. Essi kertoi itsekin kaivanneensa juuri tällaista paikkaa kaupunkiin ja suostui heittämällä viinilistan laatimiseen.

Ruokapuolen on suunnitellut Kristian Karnell ja tarjonta näyttää herkulliselta. Aamuisin Minnessä on tarjolla kahvia, täytettyjä croissantteja, leivoksia ja tuorepuuroja. Lounasta voi nauttia arkisin ja samppanjabaari on avoinna tiistaista lauantaihin, jolloin viinien pareiksi voi napata pikkuherkkuja listalta. Minne tarjoaa myös viinitastingejä. Tarkemmin tietoja tarjonnasta löytyy sivulta minnehelsinki.fi. 

Aukioloajat :

ma 8-14

ti-to 8-14 & 16-23

pe 8-14 & 16-01 

la 14-01

su suljettu

Upea Minne aukeaa tänään!

Livonin upeat viinit ja Pastiksen herkut

Interbrands kutsui maistamaan vanhoja suosikkiviinejäni Livonilta, jonka viinitilalla Friulissa on tullut vierailtuakin joskus vuosia sitten. Upea paikka ja todella tyylikkäät viinit, kannattaa vierailla, jos sattuu liikkumaan niillä kulmilla. Illan Pastiksessa aloitimme tutkailemalla vertikaalissa, miten tyylikäs valkoviini Braide Alte on kehittynyt vuosina 2013, 2015 ja 2017. Punaviinien vertikaalin avasi Borgo Salcetino Lucarello 1998, jonka rinnalla maistettiin 2003 sekä 2015. Ja kyllähän meitä hemmoteltiin, kun vielä Pastiksen ihanien herkkujen äärellä nautittiin Livon Friulanoa 2022 sekä Borgo Salcetini I Salci Gran Selezionea 2016 ja Borgo Salcetini Lucarello Riservaa 2019. Nämä kolme viimeistä löytyvät Alkosta - raikas ja ryhdikäs Friulano 16,99 ja klassinen Chianti Classico Lucarello 23,69 vakiovalikoimassa sekä I Salci Gran Selezione tilausvalikoimasta 56,98 (jälkimmäisen ostaisin joululahjaksi sangiovesen ystävälle!)

Braide Alten tarhaviiniin käytettävät lajikkeet ovat Chardonnay, Sauvignon Blanc, Moscato Giallo sekä Picolit. Neljä lajiketta kasvavat keskenään samalla tarhalla, joten sadonkorjuu tehdään neljään kertaan. Ensin poimitaan Chardonnay, perään Sauvignon Blanc, Moscato Giallo ja viimeisenä Picolit syyskuun loppupuolella. Viiniä kypsytetään vuosi ranskalaisissa tammitynnyreissä ja toinen vuosi suuressa tonnossa. Tätä seuraa vielä 3-4 kuukauden kypsytys teräksessä ja puoli vuotta pullossa. Lopputulos on intensiivinen, pitkään kypsytykseen tarkoitettu hienohappoinen viini, joka kuten totesimme vertikaalissa, kestää ikääntymistä upeasti. Friulin viinit ylipäätään kestävät hyvin säilytystä, myös terästankeissa valmistetut raikkaammat viinityylit. Braide Alten vertikaalista 2013 oli lämpimän vuoden runsas, monikerroksisen pyöreä viini, 2015 fantastisen vuosikerran tasapainoinen viini sekä mielestäni setin paras ja 2017 oli raikkain ja hapokkain viineistä viileän, myös haastavan vuosikerran tuloksena. Upeita toki kaikki kolme ja runsaudessaan toimivat jopa liharuokien parina. Tastingin vetäjä, Livonin Christian Patrizi ehdotti näille valkoviineille myös lammasta.

Livon on huipputalo, joka panostaa laatuun ja Toscanan viineihin ei ole myöskään koskaan tarvinnut pettyä. Olen maistanut Lucarellot vuosittain Toscanan Anteprimassa ja vuosikerrasta riippumatta, viinit ovat aina olleet hyviä. Vuosikerta 2015 on ollut Toscanassakin vuosikymmenensä paras ja mahtava oli maistamamme Lucarello 2015 vertikaalinsa viimeisenä. 1998 oli kyllä näistä kolmesta (1998, 2003, 2015) mielestäni ehdottomasti paras, vielä todella hyvässä kunnossa ja klassisen orvokkinen, nahkainen ja tupakkainen aromeiltaan. Tanniinitkin olivat kehittyneet silkkisiksi. 2003 on kuuman vuoden tuotos, hyvin pyöreä ja roteva, parhaimmillaan ehkä juustojen parina. Lucarello 2015 sitten taas tuntui näiden edellisten rinnalta ihan nuorukaiselta, tumman kirsikkainen, mausteinen ja hienohappoinen, tasapainoinen viini, jota voi säilyttää pitkään. Viineissä on Sangiovesea 95% ja Canaioloa 5% pääpiirteissään. Joulukauden pöytiin suosittelen nappaamaan Friulanoa kaloille ja äyriäisille, Chianti Classicoa illanistujaisten antipastoille ja Gran Selezionea sitten vaan nautiskeluun, liharuoille ja lahjaksi! Salute🍷.

Winestaten juhlakauden suosikit

Winestaten suositukset alkavan juhlakauden viineiksi maistettiin Tumppi Meriluodon ohjauksessa marraskuun alussa. 

Viinit ovat vanhoja tuttuja klassikoita ja Tumppi mainitsikin näinä epävarmoina aikoina kuluttajien nimenomaan kaipaavan suosittua ja turvallista, sekä toki myös kohtuuhintaista viiniä. 

Klassikot siis vetävät puoleensa ja tässähän näitä:

Lindauer Special Reserve Blanc de Blancs Brut (16,99) on itsellänikin moneen kertaan ollut huikean laatunsa vuoksi sokkotastingeissä ja pärjännyt siellä mainiosti. Perinteisellä menetelmällä valmistetussa viinissä on todella hyvä hinta-laatusuhde. 15 kuukauden kypsytys hiivasakan kanssa tuo viiniin mukavaa pyöreyttä ja paahteisuutta. Menee hyvin sellaisenaan tai savukalojen, sillien ja mädin kyytipoikana.

Viinilehden Vuoden Valkoviini - Cono Sur Single Vineyard Block 23 Riesling Organic 2022 (14,98) rimmasi heti aurajuustoetanoiden kanssa. Viileällä alueella, Biobion joenmutkassa kasvaneiden, 40-vuotiaiden köynnösten rypäleistä on tehty aromeiltaan intensiivinen ja kypsän pyöreä viini, jossa jo nyt maistuu petrolisuus. Mineraalisuus, hapokkuus, sitrus sekä viheromenaiset notesit tuovat ryhdikkyyttä. Hieno kokonaisuus!

Cono Sur 20 Barrels Limited Edition Pinot Noir 2020 (19,99) on joulumyynnissä puisessa lahjapakkauksessa. Monesti palkittu viini on marjainen, kirsikkainen ja tamminen. Tanniineja on vähänlaisesti ja siksi tässä onkin hyvä kaveri kinkulle, kalkkunalle sekä joulun laatikoille. Viilennä hieman ennen tarjoilua.

Masi Campofiorin 2020 (15,98) myydään myös lahjapakkauksessa ja se on hedelmäisen runsas klassikko. Valpolicella-viiniin on lisätty kuivattuja, Amaroneen käytettäviä rypäleitä ja viini on käytetty uudelleen. Aromeista löytyy tummaa mehevää kirsikkaa sekä mausteita. Tämä on jatkojalostettu versio Masin aikanaan kehittämästä ripasso-menetelmästä ja lopputulos on mainio kinkkuviini tai juustopöydän ässä.

Juhlakauteen ja talviseen grillailuun sopii hedelmäinen Three Finger Jack Old Vine Zinfandel 2020 (18,99) Kalifornian Lodista. Lodissa Zinfandel kasvaa vanhoissa köynnöksissä ja viinit kypsytetään amerikkalaisissa tammitynnyreissä. Viinissä on kirsikkaa, kypsää marjaisuutta ja kivasti mausteita. Jos joulupöydässä on riistapaisti, tässä on sille nappipari. Zinfandel tykkää myös pienestä viilentämisestä, 15 minuuttia ennen tarjoilua.

Norton Privada 2021 (17,49) istuu pihvi- ja juustopöytään, kuin nenä päähän, mutta ei ole perinteisten jouluruokien kaveri. Täyteläisessä ja tanniinisessa blendissä on 40% Malbec, 30% Cabernet ja 30% Merlot ja kypsytys 18 kuukautta. Aromeiltaan tummamarjainen ja mausteinen viini Mendozan vanhoista köynnöksistä yli tuhannen metrin korkeudesta. 

LENZ MOSERIA TETRASSA

Tämän vuoden aikana pullolle vaihtoehtoiset pakkaukset ovat todella lyöneet itsensä läpi. Täytyyhän se uskoa, kun itsekin alkaa jo pikkuhiljaa tottua niihin.

Alkon tavoitteena on puolittaa juomapakkauksista syntyvät ilmastopäästöt vuoteen 2030 mennessä ja tämä tarkoittaa kevyempiin pakkauksiin siirtymistä Alkon tuotteissa melko vauhdikkaasti.

Kesän aikana testasin paljon hanapakkauksia ja eritoten litran tetraviinejä. Nämä jälkimmäiset ovatkin vaihtoehtopakkausten nouseva ryhmä. Yksi syy on kokeilun helppous, litra sinne tänne, jos viini ei olekaan omaan makuun. Hinta on myös maltillinen, kympin molemmin puolin. Lisäksi kolmen litran pakkauksessa on aika urakka, jos ei ole isompaa porukkaa laatikkoa jakamassa, vaikka se hyvin säilyykin.

Laatu on ennen kaikkea kaikissa pakkauksissa parantunut huomattavasti ja lisäksi yhä nimekkäämpiä viinejä on pakattu pussiin, muovipulloon, tetraan tai viiniboksiin.

Lenz Moser on klassinen tuottaja Itävallasta, joka on myös ajan hermolla ja pakannut Achillea Grüner Veltilinerinsä litran tetrapakkaukseen. Hinta on 11,98 ja se on uutuusviini Alkossa. Raikkaan sitruksinen ja yrttinen, omenainen viini ihastutti myös Hesarin viiniguru Jouko Mykkäsen.   2.11.